Sunnuntaina kävin pitkästä aikaa puntarilla, ja lukema vahvisti sen, mitä aavistelinkin... Painoa on 5-10 kg liikaa. Toki tuo ei määrällisesti ole paljoa, mutta kun siihen yhdistyy jatkuva väsymys ja erittäin vähäinen liikunta, ei tarvitse pitkään miettiä vaihtoehtoja. Olen toista kertaa elämässäni siinä pisteessä, että huomaan itse painon haittaavan toimintaani. On siis vihdoin aika tehdä jotain!
Muutin heti kättelyssä elämäntavat takaisin vanhaan eli aikaan ennen lapsia. Tässä raskauksien ja lasten myötä sitä on tullut luisuttua epäterveelliseen elämään: jätetty lounaita tai päivällisiä syömättä ja sen sijaan syöty jotain välipaloja, entiset liikuntaharrastukset korvautuvat nykyään pelkällä (riittämättömällä) hyötyliikunnalla.
Nyt otan alkuun tavoitteeksi, että vähintään kahdesti viikossa pääsisin edes sauvakävelylenkille. Hiihtoa ei näillä keleillä taida tarvita suunnitella... Ja kun keväällä kelit paranee (tiet sulaa ja kuivuu täällä maalla), voisin taas alkaa juoksemaan 2-3 kertaa viikossa. Siihen määrään saisin varmaan lastenvahdin järjestettyä, kun mies tekee melko pitkää päivää välillä.
Ruokavaliooni lisään kasviksia ja marjoja sekä proteiinia. Samalla vähennän rasvan käyttöä ja otan päiväohjelmaan säännölliset ruoka-ajat. Näillä eväillä uskoisin tilanteen muuttuvan parempaan suuntaan. Mihinkään varsinaiseen laihdutusprojektiin en ala, koska tiedän että muutaman kuukauden kitumisen jälkeen löydän itseni herkkuhyllyltä kaupasta ja palaan kotiin pizzerian tai grillin kautta. Ja sitten on taas käytössä samat vanhat tavat.
On tavallaan helpompaa ja yksinkertaisempaa muuttaa kaikki elämäntavat kuin kuihduttaa. Uskon ja ennenkaikkea toivon, että se on myös tehokkaampaa. Kerran kuussa sallin vielä itselleni herkuttelupäivän, mutta se voi tarkoittaa vaikkapa yhtä pullaa kahvin kanssa (meillä kun ei sitä muuten syödä).
Muutin heti kättelyssä elämäntavat takaisin vanhaan eli aikaan ennen lapsia. Tässä raskauksien ja lasten myötä sitä on tullut luisuttua epäterveelliseen elämään: jätetty lounaita tai päivällisiä syömättä ja sen sijaan syöty jotain välipaloja, entiset liikuntaharrastukset korvautuvat nykyään pelkällä (riittämättömällä) hyötyliikunnalla.
Nyt otan alkuun tavoitteeksi, että vähintään kahdesti viikossa pääsisin edes sauvakävelylenkille. Hiihtoa ei näillä keleillä taida tarvita suunnitella... Ja kun keväällä kelit paranee (tiet sulaa ja kuivuu täällä maalla), voisin taas alkaa juoksemaan 2-3 kertaa viikossa. Siihen määrään saisin varmaan lastenvahdin järjestettyä, kun mies tekee melko pitkää päivää välillä.
Ruokavaliooni lisään kasviksia ja marjoja sekä proteiinia. Samalla vähennän rasvan käyttöä ja otan päiväohjelmaan säännölliset ruoka-ajat. Näillä eväillä uskoisin tilanteen muuttuvan parempaan suuntaan. Mihinkään varsinaiseen laihdutusprojektiin en ala, koska tiedän että muutaman kuukauden kitumisen jälkeen löydän itseni herkkuhyllyltä kaupasta ja palaan kotiin pizzerian tai grillin kautta. Ja sitten on taas käytössä samat vanhat tavat.
On tavallaan helpompaa ja yksinkertaisempaa muuttaa kaikki elämäntavat kuin kuihduttaa. Uskon ja ennenkaikkea toivon, että se on myös tehokkaampaa. Kerran kuussa sallin vielä itselleni herkuttelupäivän, mutta se voi tarkoittaa vaikkapa yhtä pullaa kahvin kanssa (meillä kun ei sitä muuten syödä).
Kommentit
Lähetä kommentti