Nurin oikein

Meillä on nykyään muotia pukea vaatteet nurinpäin. 2,5-vuotiaan into pukea ITSE näyttäytyy kiukkuna, raivona ja tarvittaessa myös äärimmäistä keskittymistä vaativana toimenpiteenä. Vaikka olisi miten kiire, ei äiti saa auttaa.

Tänään olin laittamassa häntä päiväunille ja eiköhän oltu siihen mennessä sotkettu koko vaatekaapin housuvarasto (harjoitellaan näppärästi tässä ilmojen lämmettyä myös ilman vaippaa olemista). Nopeana ratkaisuna keksin, että laitetaan yöhousut päiväunien ajaksi. Esikoinen jäi pukemaan itse ja kävin vaihtamassa pienemmälle vaippaa. Ehdin tässä välissä jo vastata puhelimeen ja huudella esikoiselle, että mitähän hän mahtaa puuhailla, kun on niin hiljaista... Raukka oli vaihtanut myös yöpaidan päälleen, mutta se oli livahtanut väärinpäin (eteen kuuluva kuvio takana). Sitten taas puettiin...

flickr / adeleturner

Toisaalta tuo on hellyttävää, ja välillä taas niin äärimmäisen hermoja raastavaa, kun kaulurista etsitään minuuttitolkulla ulostuloreikää. Onneksi vaatetta tarvitsee näin kesäaikaan paljon vähemmän. Saappaat väärissä jaloissa on tuttua jo viime kesältä. 

Iltapäivällä uloslähtiessämme nykäisin nopeasti jonkun takin naulakosta niskaani, kun kuopus huusi täyttä kurkkua väsyneenä vaunuissa ja esikoinen suuntasi ovesta pahaenteisesti kohti vesiojaa. Siinä puolijuoksua mennessäni yritin laittaa vetoketjua kiinni ja ihmettelin, miten se ei meinaa millään onnistua. Niinpä; takki oli sujahtanut väärinpäin...